Ei tullut Vuoden Mutsi-palkintoa tästä päivästä. Se olis kyllä pitänyt tajuta jo heti aamusta. Sängystä noustessa rintaan oli asettunut tukevasti Möykky, joka muutti lempeät huomenet ihan joksikin muuksi. Lapsille ärisemisen jälkeen päivä ei suinkaan parantunut.
Ei tullut nimittäin Vuoden Frendi-pystiäkään tähän osoitteeseen. Ystävä sattui soittamaan ja Möykky vastasi ja korjausliikkeen tekeminen oli liian myöhäistä.
Eikä tullut myöskään Vuoden Ex-vaimo-titteliä, käynti lastenvalvojalla elatusmaksuasioissa piti siitä huolen.
Vuoden Vaimoksikaan en taida tulla valituksi, Möykky teki comebackin mainitsemalla anopin ihan väärässä kohtaa lausetta.
Mutta ehkä musta tulee Vuoden Aloitteleva Bloggaaja, tämä on jo neljäs postaus vuorokauden sisällä :)
Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä että Möykky on mennyt menojaan. Paha mieli kuitenkin jäi, Ykkönen ja Kakkonen on luimistelleet pitkin iltaa ja Kolmonen on selvästi syönyt liikaa oleedeshetkipaikallasimaissinaksuja. Ystävänkin kanssa pääsin puheisiin ihan omana itsenäni, ja nyt sydäntä puristaa hänen huolet ja murheet.
Kyllä ihmisen elo on välillä vaikeaa. Varsinkin äidin. Sanoja on tullut tänään sanottua ihan liikaakin, mutta lohdutukselle on aina tilaa. http://pinterest.com/ -sivustolta bongasin tällaisen posterin joka lohduttaa. Etenkin äitiä.
Kosketti.
VastaaPoistaMeilläkin on syöty noita samoja maissinaksuja. Nykyään satunnaisesti myös äidinonpakkotehdätäähommanytjookopliis-jäätelöä.
Jäätelöön siirtyminen on täälläkin vain ajan kysymys. Naksujen juju on jo paljastunut, samoin kuin se että ne todellakin maistuvat ihan pahvilta.
VastaaPoistaOlen löytänyt sun blogista mahtavia juttuja, mieletöntä visuaalisuutta!