Toivomuskaivo

Torstai on toivoa täynnä. Sen kunniaksi askarreltiin eilen Kakkosen kanssa toivomuskaivo. Sen idea on yksinkertainen, mutta toiveikas. Jokainen saa laittaa toivomuskaivoon omat toiveensa, jotka sitten luetaan torstaisin ja yritetään toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Ihmemies tietysti innostui ja varmaan nytkin surffailee netissä motskarisivuilla.

 Pitää varmaan vähän tarkentaa sille mitä tuo mahdollisuuksien mukaan tarkoittaa.

Toivomuskaivoon oli jo heti ilmestynyt kolme toivetta.
Käsialasta päätellen asialla on ollut Ykkönen ja Kakkonen.

Arvaatte varmaan, mikä kolmesta toiveesta kolahti eniten. 

Toiveet Vuoden Mutsi-palkinnosta olivat jo korkealla koska askartelin lapseni kanssa, mutta kiville meni. 

Toivoisin että äiti ei huutaisi meille tänään.

Okei. Tänään muuten en olekaan huutanut yhtään niin paljon kuin eilen. Se tosin voi johtua siitä että Ykkönen ja Kakkonen lähtivät eilen loppulomaksi mummolaan. Ja se taas puolestaan tarkoittaa sitä että minulla on neljä päivää aikaa harjoitella toiveen toteuttamista. Ja se taas taitaa tarkoittaa paljon peiliin katsomista.

Mutta hei, aina on toivoa.